torstai 8. maaliskuuta 2012

Duunarimutsi

Perusduunarimutsi käy päivätöissä. Pääasiallisesti nauttien säännöllisestä työajasta, maanantaista-perjantaihin.
Perusduunarimutsi vie lapsensa päiväkotiin ja lähtee itse nauttimaan siitä kuuluisasta "omasta ajasta".
Nimittäin sitähän se työssä käynti on; omaa aikaa. Ainakin jos on sisäsiistissä toimistotyössä.
Ja siitä omasta ajasta vielä maksetaan.

PDM vie lapsensa tarhaan aina kauhealla hopulla.
Tarhatädit ovat tottuneet siihen että mutsi juoksee tukka putkella hoputtaen perässä tulevaa lasta pistämään vauhtia, vauhtia liikkumiseen, vauhtia riisumiseen, vauhtia etenemiseen..Aina myöhässä.
Ja sen kerran kun PDM on ajoissa lapsensa kanssa, niin hänellä on joko vapaapäivä, tai sairasloma.
Silloin on yksinkertaisesti PAKKO saada muksu ajoissa hoitoon, jotta voi maksimoida sen ajan, jonka saa viettää ihan keskenään hiljaisessa kodissa.
Ja tarhasta muksu haetaan vasta tasan silloin, kun on pakko. Ikiomasta ajasta ei tingitä (paitsi poikkeustilanteissa)
Tälläisinä päivinä on hyvin ikävää, jos päättää tyydyttää shoppailunhimoa tai muuten vaan tahtoo lähteä kerrankin rauhassa kauppoihin kiertelemään-ja törmääkin samalla johonkin tuttuun tarhatätiin.
Voi rähmä.
Nimittäin eihän sitä lasta saisi viedä tarhaan jos itse pääsee nauttimaan vapaapäivästä. Siis nykypäivän arvojen mukaan.
Kaikille näille arvon arvojen kannattajille voin tosin lainata omaa lastani, sanotaanko vaikka kuukaudeksi ja tiedustella sitten mielipidettä uudelleen. Jos saan pari omaa päivää vuodessa, jolloin saan nauttia muustakin kuin työvapaudesta, niin kuinka se voi lapsen kehitystä niin vakavasti haitata että sitä ei Perusduunarimutsille suotaisi?
Eikös se mene niin, että kun vanhempi voi hyvin, niin voi lapsikin. Ja kyllä minä ainakin voin paljon paremmin jos saan joskus hetken hengähtää aivan itsekseni.

Ja kyllä meillä lapsikin sitä lomaa tarhasta saa. Kesälomat pidetään ja joulunkin aikaan ollaan pidempään kotona.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti